Syystuulet!

Esikoisen ottama kuva äitistä RV 39 :)

Erilaiset mietteen ja aatokset on seurana kun lokakuun puoliväli on jo ylitetty. Aurinko on vielä näyttäytynyt aika mukavasti ja maaseudulla tehdään syystöitä. Mulla on eriskummallinen olo kun nyt ei ole poneja pihassa. Niistä on aina oma tallirutiini ja puuhailut kun palaavat laitumilta. Perheen kanssa arki rullaa tutuissa uomissa. Koululaisella on harrastukset ja kaverit, omat menot ja meiningit. Niin ne kasvaa ja kehittyy. Kakkonen on kova ulkoilemaan ja saappaita saa olla monet kun niillä viipottaa ja välillä roiskitaan oikein kunnolla lammikoissa. Kuopus (tämän hetkinen!!) kävelee ja juoksee minkä vaan 1v4kk taitaa, kyllä saa jo tällä mahalla pinnistellä, että perässä pysyy.

Siskokset puistossa!

Ajatus karkailee jatkuvasti omaan oloon ja välillä koen jopa olevani itsekäs. Mietin vaan tuntemuksia ja sitä milloin mahtaa alkaa tapahtua. Vaikka koko ajan ympärillä tapahtuu paljon ja aktiivisella vireellä juoksee päivät silti ehdin pohdiskella raskauden loppumetrien verkkautta. Toisaalta olen tosi kiitollinen kun kaikki on mennyt näin hyvin ja olemme turvallisilla viikoilla.


Omalla pihalla!

Syksyn tuomat muutokset on vielä siinä osin edessä päin, että saadaan uusi vauva taloon ja taloksi. Uskon kuitenkin, että kun hän on täällä on kuin hän olisi aina ollut. Koitan olla stressaamatta materiaalisista puolista mutta huomaan itsessäni pienen hamstraajan silti. Kirppareilta on löytynyt kivoja pikkujuttuja ja eilen vierailin nettisivuilla joilla olen jo jonkin aikaa himoinnut tietynlaisia lasisia tuttipulloja. Saa nähdä toteuttaako joulupukki toiveeni ;) ?! Tärkein ja suurin toiveeni on kuitenkin nyt, että kaikki menee loppuun saakka hyvin ja saamme pian pikku ihmisen tänne luoksemme.








Syksyn tunnelmaa!