Se menee aika niin kovaa vauhtia, että kevään keikkailu onkin taas ollut ajankohtainen. Tällä kertaa suuntasimme nokkamme kohti Saloa. Minä ja kaveri. Meillä oli tarkoituksella hyvää aikaa ajaa harhaan, löytää perille ja napata eturivin paikka niin ,että rauta painoi kättä vasten. Siinä kelpasi höpötellä supatella pari tuntia. :) :)
Ihana Juha tulikin yllätys yllätys heittämään muutaman biisin ennen lämppäri bändiä - ja otti biisitoiveita. Mä toivoin "Sitä jotakin" : ja se kuultiin keikan alussa.
Lämppärinä oli country henkinen Tilhet pajut ja muut. Tykkäsin. Varsinkin kappale Keinuhevonen jäi mieleen.
Juha aloitti - se on vaan. Se vaan osaa. Mutta siis tottakai mua koskettaa se ,että se taas piti mua kädestä.... katsoi silmiin ja lauloi! ;) ja ne sen keikkatennarit, kultaiset. Ja nahkahousut. Rock. Jos mä tykkäsin sillon 1998 niin nyt 2016 mä vasta tykkäänkin. Niin että halkeen....
Hirveen hyvä fiilis salohallissa, jengi tosi mukana. Mulla oli kerrankin akku loppu joten mä keskityin vain keikkaan.
Vedettiin kyllä tunteella. Taas. Joka kerta.
Loppuun tuli ylläriks Michael Monroe myös lavalle. :) sekös sai porukan kuulumaan entistä enemmän!!!!!
Mahtavaa. Ihanaa. Hienoa. Juhlaa. Rakastan.
Jäätiin hengaamaan kaverin kanssa levy myynti pisteellä. Hyvä niin. Sillä Juha tuli vielä moikkaamaan.
Sain isoon julisteeseen nimmari, sekä tekstin missä keikalla ja mun nimen :) :) ja "Päästäänkö me samaan kuvaan?" : Juhalta , hehehee.... päästiin. Jee. Taas. Taas naama oli naurussa. Suu korvissa. Ihana Juha.
