Raskauden puolivälissä ollaan, riippuu paljolti siitä päättääkö pikkuriikkinen ihmisemme tulla tasan laskettuna päivänä vai plus miinus pari viikkoa tai jotain sinnepäin..... Kun ei ole ekaa kertaa mutsiksi tulossa vaan on odottaja jo neljättä kertaa on myös vertaus pohjaa olotiloihin, tuntemuksiin ja fiiliksiin. Mahan kasvuun liittyy silti tietynlaista uudelleen muokkautumista, vaikka juuri vuosi sitten olin samassa jamassa. Mamaleggareissani ja tallustelin crocseilla koko kesän koska jalat olivat niin kovin turvoksissa. Siltikään en tätä odotusta voi kutsua muuta kuin ihmeelliseksi, ihananaksi ja hassuksi.
Tässä vaiheessa kun alkaa olla myös vaivoja; suonikohjut jotka pakottavat käyttämään tukisukkia aamuvarhaisesta iltamyöhään, jomottava selkä, liitoskivut, vatsan kovettuminen (en toivo, enkä odota supistelujen alkavan ihan viellä!!) pääsee välillä "pelkopeikko" päänuppiin. Alkaa miettimään asioita joita ei saisi. Kun ei tapahtumien kulkua kuitenkaan voi itse määrätä. On vaan luotettava ja oltava rennoin mielin, että kaikki menee viellä kerran hyvin. Tiedostaminen "mitä vaan voi tapahtua" on tervettä, mutta peloille ei saa antaa koko kättä. Muuten menee yöunet.
Ympärilläni ystäväperheissä sekä tuttavilla on nyt melkein kaikilla lapsia, useammalla jo menossa toinen tai kolmas kierros. On kivaa kun on samassa tilanteessa olevia. Silti tässäkin asiassa on varjopuoli johon ei voi vaikuttaa vaikka haluaisi. Itsellänikin on tuttuja jotka niin kovin ovat lapsia toivoneet, muttei se ole syystä tai toisesta "onnistunut" tai toteutunut. Pitää siis olla kiitollinen siitä, että itsellä on nämä asiat siinä suhteessa hyvällä mallilla. Ei se siltikään vie sitä ajatusta pois, miksi elämä on niin epäreilua? Miksei niille jotka niin kovin vauvaa toivovat, sitä anneta? Näitäkin ajatuksia olisi hyvä välillä pohtia. Kaikille tämä lapsien saaminen ei ole itsestään selvyys.
Tällä hetkellä kesä on kauneimmillaan. Ollaan käyty metsässä tutkailemassa eri kasveja. Kukkia, puita, käpyjä sekä kiviä ja kantoja unohtamatta. On hauska huomata kuinka luonnossa "hermolepää" ja lapsetkin keksii omia juttuja ilman mitään aikuisten virittämää valmista leikkiä odottaen. Meillä etuoikeutena on luonnon läheisyys ja koitammekin sitä käyttää hyväksemme usein. Itselle riittää termosmuki maitokahvia mukaan ja kannon nokassa se kyllä maistuukin!
Onnellisena terveydestä, perheestä ja omasta kodista on hyvä viritellä oma pää kesätauolle. Koittaa olla pihalla PALJON , katsella, kurkkia, haistella, maistella, hyppiä, nauraa, saapastella, poimia, kurotella, istua, antaa tukan hulmuta tuulessa, kulkea varpaat paljaana, olla hiljaa, rupatella, katsella ja viihtyä. *********
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti