Unelmien Geiranger - Vuonojen kuningatar.

Jos sognefjorden on suurin ja kuuluisin -on Geiranger kaunein. Se on Storfjord-nimisen vuonon sivuvuonon sivuvuono eli sisin osa. 15km pitkästä Geirangervuonosta ainutlaatuisen tekee sen jyrkät rannat. Vuono muodostaa S-muotoisen kaksoismutkan yli kilometrin korkuisten Vuonojen välissä. Kummallekin rannalle syöksyy vesiputouksia vuonoon lähes kohtisuoraan ja satojen metrien korkeudesta.
Niiden nimet ovat:

Morsiushuntu, Kosija ja Seitsemänsiskosta. Kaikilla on oma tarina ja myyttinsä. 

Geiranger vuono on Unescon maailmanperintö kohde. Eikä suotta. Mutta jo kauan ennen näitä titteleitä on matkaajat liki ja kaukaa tulleet tätä katsomaan. Ihailemaan. Kuvaamaan.

Ensimmäinen risteilijäalus on vuonoilla käynyt jo 1869. Nykyään siellä seilaa laivaa vaikka kuinka.
Hurtigruten päivittäin. Näitä me tutkailimme netistä todella paljon: Mutta koska oma reissumme ajoittui turisti rysän  ulkopuolelle päätimme reissata bussilla, lautalla (Fjord1).
Netistä tietoa löytyi - ei helpolla ja aikataulut selvisi vasta paikanpäällä!
Me hyppäsimme bussiin Ålesundin pääbussi asemalta. Hintaa suuntaan tuli n.250NOK ja ehkä n.54NOK lauttaylitys. Joka oli ihan todella mahtava!
[www.visitalesund.com löytyy jotain]

Sanottakoon, että jo bussimatka Hellesyltiin oli isoilla kirjaimilla MAHTAVA :) Saatika kaikki se ilmasto, sumu,usva ja tuoksu. Fjordilla mennessä Geirangerille saapuessa alkoi kova tuuli. Se oli mahtavaa!

Me löysimme ennakkoon netistä majapaikan Fjelltun Camping, 2km Geirangerin keskustasta. Hinnaltaan edullinen ja aivan bueno. Omilla yöhommeleilla (makuupussi/tyynyliina)
750NOK yö.
Voin suositella! Siisti, lämmin, puhdas ja ihana henkilökunta.

Patikoimme mm.Näköalapaikalle ylös serpentiini tietä. Satoi ja satoi mutta naamat oli vaan niin messingillä. Mahtavaa. Unelmaa. Ilo. Sydän ihan pakahtui. Oli hyvä tapa viettää 13vuotis hääpäivää. :D Takaisin päin kävellessämme paikallinen asukas tarjosi meille autokyydin, se kelpasi. Satoi kovin. Ja pimeys oli päällä. Majapaikkaan saapuessamme oli täysi pimeys. Kauan piti ihan vaan olla ja katsoa maisemaa terassilta. Oi,Geiranger. Olet siinä.

Mä voisin tarinoida tästä vaikka kuinka. Meille koko Norja on yhtä unelmaa. Mutta tämä kokemus: Vertaansa vailla. Jos nyt jonnekin joku haluaa reissata niin vähänkään vähättelemättä TÄNNE KANNATTAA!! ;)
Peikot ja kaikki - Niin oli olo kuin lapsella jouluna.

Me tosiaan pääsimme kokemaan myös Eagleroadin-  Ihana majatalon emäntä nappasi meidät maasturinsa kyytiin ja pääsimme hänen kanssa Ålesundiin takaisin. Siinä sai muutaman tunnin höpöttää. (englantia) Sitä Norjalaiset puhuu "meitä paremmin".

-Eläkää unelmat toteen-

Sinun vuorosi loistaa - Juha Tapio Logomo 2016

"Mitä silmät ei nää sen sydän ymmärtää totuutta etsii kestävää.... Ehkä tänään ehkä tänään joku löytää taivaan..."

Kesäkuussa vai heinäkuussa muistan istuneeni leikkimökin rappusilla ja tuskailleeni kun en saanut lippuja Logomon lokakuun keikalle tilattua... Sitten pieni ja ihana enkeli istahti mun olkapäälle (nimeltään Nina) se tilasi liput varastoon :)  

Se on kummaa kun onni hiipii vatsanpohjaan pelkästään ajatuksesta päästä keikalle. Hyvä olo ja ilo sykähdyttää sydänjuurta, niin tärkeästä asiasta on kyse. Juha Tapio. JT. Juhis. Se vaan on. Taiteilija vailla vertaa. 

"Eikä meistä jää mitään ..vuosien päästä muista ei kukaan mihin päädyttiin... Matkaan jos lähtee niin matkalla haavoittuu .. " 

Nää sanoitukset: Niitä muistaa, niistä muistaa sellaisia helmiä jotka riipii omaa elämää. Läheistä. 

Logomossa (päästään privaatti kyydillä perhe autolla "arjesta" juhlaan...) Tunnelma on hihityttävän hauska. 

Faneja on jo "oven" takana. Ja me olemme ekojen joukossa. ;) Tottakai. Moikkaillaan. Tutustutaan tällä kertaa pariin kanssa "matkustajaan": Kahteen ihanaan naiseen. Joiden elämään Juhis myös kuuluu. Vaihdetaan kuulumisia. Puhutaan elämästä. Siitä miten hienoa on saada kantaa mukana näin voimaannuttavaa musiikkia. 

Se tässä touhussa on mahtavaa. Tutustua uusiin ihmisiin. Lämminhenkisiin. Erilaisiin kohtaloihin ja seikkailuihin. :D 

Tää keikka on IHANA, LÄMMIN, ERIKOINEN,TUNTEIKAS... 

Ennen keikkaa JT tulee Gollareilla ja hupparissa soittamaan pari toivebiisiä. 

Vetää herkäksi. Hän ajattelee meitä ja sanoo miten "ihanaa kun te ootte aina täällä oottamassa" :) tms...  

"Mä poimin yhden kolikon kerrallaan... ja joku päivä aarteeni valmiiks saan..." 

Ylläreitä keikkaan ; torvensoittaja pojat :) Mahtavaaaaaaa!!!!!! Ja Michael Monroe jonka varjon me olemme ennen keikkaa olevinamme tunnistaneet ... heh. Lämmin yhteys yleisöön on Juhan juttu. Aina siitä jää hyvä mieli. Energia ja valoisuus. 

JT kertoo tarinaa siitä miten hän haaveili aikanaan isosta yleisöstä, silloin kun hänellä oli vielä pitkä vaalea tukka. .. kun hän tahtoi olla yksinäinen susi - kulki yöjunalla pitkin Suomea. 

Sen Juhan mä muistan. Sieltä gospel ajoilta. Se on se sama JT edelleen. Askeleen varmempi. Mutta sama sitkeä sydän. 

Mä voisin kirjoittaa vaikka kuinka. Mutta sanon vaan ,että kannattaa tehdä niitä asioita joita voi ja jotka tekee onnelliseksi. Onnellisuus voi olla mitä vaan. Sitä on kiitollinen monesta asiasta. Juhaa voi lainata siinä määrin,että oma perhe on aina numero yksi sen jälkeen kaikki muu. 

Olen onnellinen,että oma mies on tämän "keikkailun" oivaltanut, ollut mukana, mutta myös mahdollistanut pääsyn keikoille kavereiden kanssa. 

Kiitos keikka kaverit, kiitos JT ja bändi ja kiitos kaikki kanssa jammaajat. Yhdessä me tehdään illoista ikimuistoisia. Ilman teitä ei olisi meitä. :) JT-  Kuljeta ja johda olisi joskus hienoa kuulla. Se on vanha ja nostalginen kappale, ehkä kuka tietää joskus .... 

Omatoimi reissu - Oslon kautta Ålesundiin

Voinen aloittaa pitkästä aikaa kirjoituksen reissu postauksella. Ja tosiaan olen siirtynyt pois Kaksplussalta- Kaikkea aikansa. Nyt mun on aika tehdä ihan omaa juttua. 

Tehtiin kesällä road Trip Norjaan omalla Eskolla - Se oli hauskaa mutta RANKKAA. 

Syyskuussa 2016 pakattiin lentolaukut ja lähdettiin kaksistaan miehen kanssa Helsinkiin- siellä auto Lento Parkkiin ja lentokentälle haahuilemaan. No olihan koko reissua jo suunniteltu ja mietitty viimeiset kuukaudet. Kohteeksi valittiin Länsi-Norjan ihana Jugend kaupunki Ålesund. Lento Helsingistä oli kauttakulkulento, ensimmäinen etappi oli Oslo. Gardemoun kenttä. Siellä olikin vilinää. Oltiin varattu lennot skyskannerin johdattelemana Norwegianilta. Kaikkea uutta&jännää meille. Niin mulla kuin miehelläkin on molemmilla takanaan ainoastaan yhdet lentokone kokemukset. Mies lentänyt joskus Espanjaan ja minä USA:n kaverin luokse.

Miksi Ålesund? Jos en tarinoi enempää niin siksi,että se on portti ehkä maailman kauneimpaan vuonoon -Geirangerille. (tästä enemmän myöhemmin) Paljon googletusta ja kyselyjä omille "Norjalais" linkeilleni;) Kiitos vain Johanna sekä Satu jotka jaksoitte mulle vastailla sieltä Vuonojen maasta... Mm.selvittelin bussi yhteyksiä ja aikatauluja!

Ålesundiin saapuessa tiesimme heti: Tästä reissusta tulee mahtava! Merituuli, tuoksut, vuonot ..... Maisemat vertaansa vailla!

Ehditään ensimmäisenä iltana kävellä Fjellstuan* näköalatorniin. Sieltä on ihan postikorttimaisemat koko Ålesundiin. Sieltä voi kurkkia vanhaa kaupunkia ja satamaa. Maisemia. Mutta ensimmäisellä kerralla huomaan vain" hengittäväni. Hieno hetki. Tarvitaanko sanoja?? Jos jotain voin sanoa niin jokaisen suunnittelun ja ruutuvihko unelman arvoinen. :) 

Tälle reissulle lentoreppuun joka on standardien kokoinen ja painaa alle 10kiloa pakataan:

-makuupussi,tyynyliina,oma pyyhe

-vaihtovaatteet reissun päivien mukaan

-sadevaatteet

-saappaat

-paksu takki&pipo&hanskat

Siinä ne tärkeimmät. Sitten vähän eväshommaan :

-muki

haarukka/veitsihomma (muovinen) 

-pienet omat jutut molemmille. 

Majapaikka on ekan yön Camping alue. Ihan OK. Keskustasta matkaa n.3km. Aikalailla uni tuli silmään kun kämpässä oli lämpöpatteri ja maha täynnä Kiwi-kaupan evästä. Budjettimatkalaisen kannattaa asioida kaupassa. Säästää ison siivun kun väsää omat ruuat itse. 

Budjetti reissulle on suht helppo laskea hinta paperille jo ennen. Ja jos tietää mistä voi tinkiä tarpeen tullen niin pahoja yllätyksiä ei tule. :D 

Tässä ekan reissu päivän kuulumiset!! 

Poliittinen kannanotto - War Dogs

Päivä ennen omaa sairaalareissua halutaan ottaa rennosti. Siispä mä ja mies suuntaamme Turkuun Kinopalatsiin ja valkkaamme filmiksi komediamaisen  asekauppa leffan: wardogsin. Pellekarkkikaupan kautta. Tietenkin. Mulla on määrä ettei enää klo.22 jälkeen saa syödä joten lataan pussin täyteen nannaa. Leffa alkaa klo.21:00 joten mulla on tunti aikaa herkutella.

Pieni sepustus lainattuna leffa esittelyistä jos joku on sikalaiska eikä jaksa googlettaa:

Todd Phillipsin (Kauhea kankkunen -trilogia) tositapahtumiin perustuva komediallinen draama, jonka pääosissa nähdään Oscar-ehdokas Jonah Hill (The Wolf of Wall Street, Moneyball) ja Miles Teller (Whiplash, Divergent-trilogia).

*Miamissa asuvat parikymppiset kaverukset (Hill ja Teller) päättävät Irakin sodan aikaan hyödyntää harvojen tiedossa olevaa hallituksen aloitetta, joka antaa pienille yrityksille mahdollisuuden osallistua Yhdysvaltojen armeijan tarjouskauppoihin. He aloittavat pienesti, mutta elävät pian luksuselämää piehtaroiden rahassa. Kun he voittavat 300 miljoonan dollarin diilin Afganistanin joukkojen aseistamisesta, he tajuavat haukanneensa liian suuren palan. Diili pakottaa heidät tekemään kauppaa hyvin arveluttavien ihmisten kanssa - joista pahimmaksi osoittautuu Yhdysvaltojen hallitus.

Leffa on hyvä. Toisaalta ärsyttää se, että suurin osa katsojista oli asian oikeaa laitaa ymmärtämättömiä ja nauroivat 'väärissä' kohtaa. (Lue:  olen tullut vanhaksi ja asioiden oikeaa laitaa miettiväiseksi kriitikoksi joka kärsii jos ihmiset nauraa väärälle asialle!) 

Mutta nautin aina leffassa olemisesta. Voisin käydä Sielä aina. (Jos lonkka kestäisi!) 
Ps.kotona luen sairaalan lähetettä jossa on että "ole syömättä klo 24 jälkeen.... 

Manni-kissan tarina: Pehmolelun tärkeys!

Manni-kissa. Pehmokissa. Alkujaan se oli esikoisemme synttärilahja joskus 2004-2005. Siitä ei kuitenkaan koskaan tullut esikoiselle "sillä tavalla" tärkeä. 

Kakkonen on aina ollut pehmolelujen perään. Eritoten hän jossain vaiheessa ihastui tähän pieneen ja ihanaan kissaan. Se sai nimen "Manni" :) Meillä on poni nimeltä Manni joten nimi on peräisin siltä. Ja koska kakkosella on Dyspraksia eli puhe ei ole ollut koskaan helppoa niin nimi Manni on aina ollut helppo sanoa. Siksi se. 

Manni-kissa on kulkenut kuusivuotiaan kanssa kaikkialle. Kotona, päiväkodissa, ulkona ja reissuissa. Sitä on toisinaan etsitty ennen nukahtamista vaikka mistä. Kerran se oli koko yön hiekkalaatikolla. Silloin oli kova hätä pehmokissasta. 

Risto Räppääjä fanit tietää laulun Alpo kissasta. Kissa katoaa ja Nelli on siitä huolissaan. Meillä sama laulu on laulettu useasti Mannikissalle. 

Manni-kissalla on myös oikeuksia talossa. Se saa olla ruokapöydälläkin. Ja vessassa. Ja suihkussa. On se ollut saunassakin. 

Mannikissa on pehmo joka merkitsee paljon. Sitä ei voi korvata. Siksi ymmärrän hyvin ne katoamisilmoitukset joita välillä näkee kun jonkun pehmo on kadonnut. Manni jos katoaisi niin varmasti etsittäisiin vaikka Inarista Tornioon. ;) 

Alla kuva Manni-kissasta uuden viitan kanssa. Hän on aika arvossaan. :) :) 

Manni-kissan tarinaa kirjoittamassa mukana oli sen kuusivuotias omistaja. :) Millaisia pehmoja teillä? Tärkeitä? 

Road Trip - Autolla Norjaan osa.2

KONGSVINGER - HAMAR - GJØVIK-  LILLEHAMMER ROAD TRIPPAILUA

*Mjøsajärven vierttä kelpaa ajaa. Pimeänrajamailla ennen aamun kajoa painelee komea ja suuri hirvi metsäpätkällä tuhatta ja sataa. Ehdimme vain katsoa "Onko toi patsas?" Ei, ei se ollut ... Vaan ihan aito ja iso Eläin. Kokolailla komeaa metsää myös.

Saavuimme 3.8.2016 Vähän ennen puolta yötä Norjaan. Rajan yli jatkoimme vielä "kohteeseemme" Kongsvingeriin jossa otamme pikku nokkaunet autossa. P-paikka on turvallinen ja pimeys on laskeutunut.

Yöllä matkalla ehdimme nähdä yhden kaatuneen asuntovaunun-  todennäköisesti kuski on väistänyt hirveä tai meinannut nukahtaa rattiin. Väsyneenä ei kyllä kannata kamalan pitkää matkaa taittaa. Meillä pimeä ajoa tuli vain muutaman tunnin verran. Ja vaikka tämä on ensimmäinen autoreissu niin sanottakoon, että ollaan ajeltu paljon lähinnä jääkiekon perässä - satoja ja tuhansia kilometrejä. Eli 'tatsia' pitkään ajoon on lapasissa. ;) Ainakin tolla isimiehellä.

4.8.2016 klo.4:30 heräämme ja ajamme läheiselle Shellille jossa jo yöllä olimme käyneet tankkaamassa ja totesimme,että bensa ainakin Norjassa on ihan samoissa hinnoissa kun Suomessa. Moni pitää Norjaa kalliina maana. Riippuu paljon siitä mitä siellä tekee. Oppaiden mukaan usein yllättävät rahareiät on yöpyminen ja ruokailu. Koska ne emme ole tulleet "Gourme" lomalle vaan reippaalla mielellä retkelle ja nimenomaan Road Tripille :) 

Pitää muuten mainita ,että me otimme autoon mukaan aika ison oman eväskassin hedelmiä, juotavaa ja myös säilykkeitä. Päätimme myös jo kotona jotta tahdomme tutustua Norjan arkiseen puoleen kuten ruokakaupat. 

HAMAR: Ja "viikinkilaiva" luisteluhalli. Se on aika makea vaikka emme pysähdy sitä katsomaan. Mjøsajärven rantaa seurasimme. Minäkin  koitin rattiin mutta isimies oli sitä mieltä, että mun ajotaito muutaman tunnin yöunilla ei ollut parasta mahdollista joten sain jatkaa hanttarina olemista. Sopi mulle ja sain ottaa kuvia ;) 

GJØVIK:  Norjahan on vuoristomaa. Yli puolet näkyvästä maasta on kalliota. Täällä on mm.uimahalli louhittu Kallion sisälle. Tämäkin siis Mjøsajärven rannalla... 

LILLEHAMMER: Vuosi 1994 Olympialaiset (tästäkin syystä matkaan lähdimme vuoden 1994 Escolla) Oli hieno hetki päästä hyppyrin juurelle ja Olympia kylän tunnelmaan. Hengittää. Ihailla maisemia. Elää haave toteen. 

1994 Olympialaiset  Lillehammerissa ja samana vuonna syntynyt "Escomme" :)

Visaelectronic toimi suhteellisen hyvin kaikissa paikoissa joissa sopi  maksaa kortilla. Useassa paikassa sai myös nostaa käteistä paikallisena valuuttana ostosten yhteydessä.

Pøseerausta. ;)

 

Autossa istumisen vastapainoksi päätämme jalkautua kunnolla Kongsvingerissa - mutta se on seuraavan kerran tarina ....... 

Road Trip - Autolla Norjaan osa.1

Siinä sitten istuimme escortissa (tarinassa kulkee nimellä Esco joksi me olemme häntä aina kutsuneet: kyseessä siis vm 1994 Ford escort farkku jolla ajettu ainakin kertaalleen mittari ympäri , jos ymmärrätte;) Takana oli ehkä noin 4,5 tuntia yöunia koska molempia jännitti - kai se on oikea sana? Lapset olimme vieneet hoito paikkaan illalla ja tiesimme ,että heillä on kaikki All Right.

Escon takaluukussa oli makuupussit, tyynyt ja muut kamppeet. Kännyköissä Mapsit  (navia ei ole enää aikoihin ollut) - Autoliiton kirjanen Autolla Norjaan komeili kunniapaikalla hanttarin eessä vierellään kasa lappuja sekä laivamatka varten monistettu maksupaperi jossa varausnumero ja henkilökortit.

Road Trip on alkanut. Turun satamassa kaikki on helppoa. Olemme hyvissä ajoin ja etummaisten joukossa autojonossa. Tämä on ihkaensimmäinen kerta kun ajelimme autolla laivaan: mutta helppoa kuin heinänteko! (Onko se?) Onneksi mulla on näppärä kuski. Saan istua vieressä.

Laiva lähtee 7:15 Suomen aikaa. Pääsemme suoraan aamupalalle - ja kaivamme "reissuvihkon" esille. Nyt teemme reittisuunnitelman. Mustekynällä. Naurattaa. On kevyt olla. Vaikka mahanpohjalla on perhosten lisäksi ne puffetin nakit&karjalanpiirakat. :D Tätä me on odotettu.

Laivamatka kestää sen 12h. Ehdimme ihastella Maarianhaminaa ja käydä Spa osastolla. Se on varmaan järkevää. Sitten yritämme myös nukkua. Hytti 9812 vaan sattuu olemaan liki konehuonetta. Kai? Päätän kirjoittaa poniyhdistyksen jäsenjulkaisun jutun loppuun koska sen deadline oli jo melkein mennyt. Iltaan on aikaa - ja edessä on reippaat 500km  ajettavaa.

18:15 Ruotsin aikaa laiva on satamassa. Ollaan ajoissa autokannella ja sopivasti ennen maihinnousua istua törrötämme jo Escossa. Ruotsissa Värtanin satama onkin jo hiukan erilainen kuin lähtösatama koti-Turussa. Siljan asiakkaat siis jätetään Värtaniin; Sielä tällä hetkellä  (2016) on edelleen menossa satama-alueen korjaus/uudistustyöt eli hieman kiertoajelu tuntua mutta hyvin ohjattu ja viitoitettu.

Ensimmäinen etappi mampsiin laitetaan Kongsvinger :) Se on Norjassa ja lähdemme siis seuraamaan tienviittoja Osloon E18 tietä Ruotsin "läpi".

Tarina jatkuu seuraavassa postauksessa:
Matkalla Norjan tullirajalle alkaa tulla hämärä. Kilometrejä kertyy ja muutama tölkki Red Bullia valuu kurkusta alas. PYSYKÄÄ MESSISSÄ. KOHTA ALAVA PELTOMAA ALKAA MUUTTUA NOUSEVAKSI JA AALTOILEVAKSI MAISEMAKSI.

Å komme her til der Norge :) :)