"Mitä silmät ei nää sen sydän ymmärtää totuutta etsii kestävää.... Ehkä tänään ehkä tänään joku löytää taivaan..."
Kesäkuussa vai heinäkuussa muistan istuneeni leikkimökin rappusilla ja tuskailleeni kun en saanut lippuja Logomon lokakuun keikalle tilattua... Sitten pieni ja ihana enkeli istahti mun olkapäälle (nimeltään Nina) se tilasi liput varastoon :)
Se on kummaa kun onni hiipii vatsanpohjaan pelkästään ajatuksesta päästä keikalle. Hyvä olo ja ilo sykähdyttää sydänjuurta, niin tärkeästä asiasta on kyse. Juha Tapio. JT. Juhis. Se vaan on. Taiteilija vailla vertaa.
"Eikä meistä jää mitään ..vuosien päästä muista ei kukaan mihin päädyttiin... Matkaan jos lähtee niin matkalla haavoittuu .. "
Nää sanoitukset: Niitä muistaa, niistä muistaa sellaisia helmiä jotka riipii omaa elämää. Läheistä.
Logomossa (päästään privaatti kyydillä perhe autolla "arjesta" juhlaan...) Tunnelma on hihityttävän hauska.
Faneja on jo "oven" takana. Ja me olemme ekojen joukossa. ;) Tottakai. Moikkaillaan. Tutustutaan tällä kertaa pariin kanssa "matkustajaan": Kahteen ihanaan naiseen. Joiden elämään Juhis myös kuuluu. Vaihdetaan kuulumisia. Puhutaan elämästä. Siitä miten hienoa on saada kantaa mukana näin voimaannuttavaa musiikkia.
Se tässä touhussa on mahtavaa. Tutustua uusiin ihmisiin. Lämminhenkisiin. Erilaisiin kohtaloihin ja seikkailuihin. :D
Tää keikka on IHANA, LÄMMIN, ERIKOINEN,TUNTEIKAS...
Ennen keikkaa JT tulee Gollareilla ja hupparissa soittamaan pari toivebiisiä.
Vetää herkäksi. Hän ajattelee meitä ja sanoo miten "ihanaa kun te ootte aina täällä oottamassa" :) tms...
"Mä poimin yhden kolikon kerrallaan... ja joku päivä aarteeni valmiiks saan..."
Ylläreitä keikkaan ; torvensoittaja pojat :) Mahtavaaaaaaa!!!!!! Ja Michael Monroe jonka varjon me olemme ennen keikkaa olevinamme tunnistaneet ... heh. Lämmin yhteys yleisöön on Juhan juttu. Aina siitä jää hyvä mieli. Energia ja valoisuus.
JT kertoo tarinaa siitä miten hän haaveili aikanaan isosta yleisöstä, silloin kun hänellä oli vielä pitkä vaalea tukka. .. kun hän tahtoi olla yksinäinen susi - kulki yöjunalla pitkin Suomea.
Sen Juhan mä muistan. Sieltä gospel ajoilta. Se on se sama JT edelleen. Askeleen varmempi. Mutta sama sitkeä sydän.
Mä voisin kirjoittaa vaikka kuinka. Mutta sanon vaan ,että kannattaa tehdä niitä asioita joita voi ja jotka tekee onnelliseksi. Onnellisuus voi olla mitä vaan. Sitä on kiitollinen monesta asiasta. Juhaa voi lainata siinä määrin,että oma perhe on aina numero yksi sen jälkeen kaikki muu.
Olen onnellinen,että oma mies on tämän "keikkailun" oivaltanut, ollut mukana, mutta myös mahdollistanut pääsyn keikoille kavereiden kanssa.
Kiitos keikka kaverit, kiitos JT ja bändi ja kiitos kaikki kanssa jammaajat. Yhdessä me tehdään illoista ikimuistoisia. Ilman teitä ei olisi meitä. :) JT- Kuljeta ja johda olisi joskus hienoa kuulla. Se on vanha ja nostalginen kappale, ehkä kuka tietää joskus ....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti