Ponitädin lapsilla - vaunu ja reppumaskotit

Mitä muuta olisi ponitallitädin lapsilla koristeina kuin poneja. Tarhassa on oikeita shetlanninponeja - repussa My Little Poneja. Ne onkin tärkeitä. Heräsin kunnolla ymmärtämään leikkiponien tarkoituksen kun pieni serkkutyttö  meillä ollessa kysyi multa : "Marjo-täti missä noitten söpöysmerkit on??" (Hän katseli oikeita ponejamme tallissa) :) :) 

Rarity, Apple Jack, Rainbow Dash ..... Sitten on  se Pinkki - kyllä aikuisten oikeasti nää kuuluu tietää. Eri hahmoilla on toki myös paljon omia erikois osaamisia ja juttuja mitä ne aina tekee tai sanoo. On siis hyvä, että itsekin on niistä perillä. Saa kivasti lasten kanssa juttua syntymään ja leikin juurta kun tietää vähän taustoja. 

Kyllä mullakin oli jo -80 luvulla niitä poneja. -90 luvulla sitten vaihtui ihan oikeaan poniin... ;) 

Meillä nää maskotit kulkee mukana päiväkotiin, kylään, autoon, kauppaan ja illalla uni kaveriksi. Niistä on siis moneksi. 

Rautakin jäässä - vai taipuuko se?

Tässä on paukkunut pakkanen ja välillä hermot. Olen odottanut mieleni seesteistymistä :) Hyva Suomi mulla. Hahaaa. Aika on rahaa - mutta tässä kahvia hörppiessä päätin riipiä pätkän kuitenkin. 

Mulla on kevään korvilla taas tullut kaikenlaisia kuumeita. Hyvässä. 

Mä tiedän mitä on olla vauva kuumeessa, auto kuumeessa, siinäkin kuumeessa kun tahtoo vain olla terve. Mutta keväällä tulee aina hevoskuume.... se vaan tulee. Ilman varoittamatta. Kun katsoo poneja aitauksessa. Haistelee heppa hajuja. 

Järki onneksi on se joka raivoo: Ei en ole hankkimassa nyt hevosta, ei tarvii kenenkään pelätä :) :) Kunhan vaan sanon ääneen. On kaikkee kivaa tiedossa. Haaveet. Niitä saa aina olla. 

Tänään oli hassu olo - kauan ja pitkästä aikaa oikein tahdoin tuulettaa sisällä :) KYLLÄ SIIS AVATA IKKUNAN. Samalla oli hyvä tanssittaa imuria! 

Ei muuta kuin nokat ulos. Tai muihin juttuihin. Meillä osa on jo ollut pelireissulla. Sen kuuluisan kiekon perässä. Heh. Osa tykkää ulkona edelleen keinua. Oli kesä taikka talvi.  Ollaan kuulolla * puspus

Aamun sininen hetki "I'm in Love! " <3

Life Factorin pullot on olleet paljon käytössä; myös talvella!

Tallin takana on tilaa. Ei ole jonoa. Senkun treenaa!! :)

Ihan Isometsänä hankitreeniä - ja Lutherin oppeja

Jos joku kaipaa kunnon karpaasien treeniä niin mä suosittelen kuumasti lähtemään lenkkeilemään pulkkamäkeen niin, että työnnät toisella kädellä tuplarattaita - ja vedät toisella kädellä perässäsi pulkkaa missä siis tietenkin matkustaja!! ;) Kaikki tämä tapahtuu tietenkin liki umpihangessa jotta treenin teho maksimoituu. Voin vannoa,että saat kunnon hien ja lisäksi pientä räkää poskelle! (Mutta sehän kuuluu asiaan*) 

Samaan aikaan olet valmis vastailemaan iloisella äänellä edestä ja takaa tuleviin kysymyksiin: "miksei mennä kovempaa?", "Voitko juosta?" Jne...... :) :) 

Illalla sitten toisella kierroksella vedettiin suksia,monoja ym asiaan kuuluvaa esille - ja testiin. Ja voi sitä menoa. Latuja piha täynnä! 

Ja taas tuli äidille niin iso hiki kun piti vähän väliä korjata jonkun ristiin menneet sukset tai kiskoa pipoa,lahjetta tai kaulahuivia paremmin. Mutta hauskaa oli!

Eikä puhettakaan etteikö olisi kaikille kelvannut saunassa kipakat löylyt - ja kunnon lautaselliset kaurapuuroa illalla. 

Miten Luther liittyy postaukseen? : Isoimmalla on tulossa uskonnon koe johon me yhdessä tentattiin puitten räiskyessä puuhellassa. 

Luther oli kova sälli. Ja se mitä me yhdessä lapseni kanssa juttelimme avasi taas silmiä: Mitä sitä niin paljon murehtimaan. Ihminen pelkäsi jo Lutherin aikana samoja kuin ihmiset nykyään. Silti vaan mentiin eteenpäin. Ja jaksettiin. Metsänjumalat, etenkin Ukko ja Hiisi - ne kiinnosti mua ja kiinnostaa edelleen. Luonnolla on niin iso voima. Että kannattaa tentata lapsia kokeisiin, saattaa saada itsekin "valaisevia" ajatelmia :) 

Ja näillä möhköillä vasta onkin nyt mammuttimainen olemus. Oikein kunnon talvikarva. Tarkenevat. Uskolliset ystävät. <3

Koska on hyvä ikä aloittaa jääkiekko - ja vähän muutakin jääkiekosta

Milloin voi aloittaa jääkiekon? Sitä usein on kysytty: Lyhyesti - ihan milloin vain! Luistelu,-kiekkokouluja on tarjolla useammassa seurassa ympäri suomen. Mitä ne kustantaa? Riippuen taas seurasta ja paikkakunnasta voisin heittää, että n.60€ / syys/kevät kausi jolloin jääaikaa on tunti viikossa tai vähän enemmän. Hyvä aloitus ikä luistelukouluun on yleensä silloin kun jo lapsi vastaanottaa ohjeita. Toki jäälle saa tulla avustajan kanssakin :) Mainoksia ja ilmoituksia kannattaa seurata seurojen kotisivuilta sekä kauppojen ilmoitustauluilta.

Miten me eksyimme jäälle?

Esikoisen kohdalla harrastus alkoi eskari-ikäisenä. Sinne se paineli muistaakseni luistelukouluun ja sitten kiekkokouluun. Myöhemmin joukkueeseen. Pikkusisko on ollut mukana luistelukoulussa ja joissakin Girls hockey day- tapahtumissa.
http://www.finhockey.fi/junnut/tyttokiekko/girls-hockey-day-ghd/


Nyttemmin on tullut ilahduttavasti myös kiekkokerhoja joissa toiminta painottuu harrastamiseen ilman isommin sitovaa treeni ohjelmointia ja pelejä. Näin kaikilla on mahdollisuus saada olla lajin parissa :)

Jääkiekko on hyvä laji. Kaiken fyysisen lisäksi se antaa ja opettaa suvaitsevaisuutta, ystävällisyyttä, kärsivällisyyttä ja paljon muita sosiaalisia taitoja mitä ihminen elämässä tarvitsee :) Käsi sydämellä voin omalla kohtaa sanoa, että meidän tytöllä on ympäri suomea jo nyt niin laaja verkosto ystäviä, että siitä saa olla todella tyytyväinen. Minne tahansa hallille menee niin aina on melkein joku tuttu vastassa. Reippaus, rohkeus ja uskallus on myös päälliskauppana tässä harrastuksessa. Suosittelen. Niin pojille kuin myös tytöille <3


Blogissa on paljon jääkiekkojuttuja "taaenpanakin" jos haluaa kurkkia ;)

Pulkkamäessä - ja päälle kebabbia

Viikonloppu alkakoon. Kokolailla hienoa kun talvi vihdoin saapui. Siitä pitää nyt nauttia. Pulkkamäessä voi vapauttaa ääntä ja riemua. (Tosin itse oon sen verta yskässä edelleen että päätin vaan kattella alhaalla kun lapset antoi mennä!) :)  Tänään piti siivota ja vaihtaa petivaatteita mutta... päätettiinkin vaan tehdä kivoja juttuja... ja olla ulkona! Isimies tekee nyt paljon ylitöitä kun mahdollista. Ollaan siis aikalailla "naistenkesken" mutta onneks tänään isi lupasi et tuo meille iltapalaa ;) *kebabbia !!! (Namts)

Täytyy vielä sanoa,että kyllä vaan kannattaa nauttia elämän pienistä iloista ja yrittää olla vajoamatta synkkyyksiin - koska kaikkia maailman murheita ei voi kantaa eikä kaikkia auttaa. Helpolla sitä vaan murehtii. Välillä liikaakin. Sitä vaan pitäs nauttia läheisistä ja perheestä. Hetkistä. Noniin. 

Enemmittä puheitta lähden nyt syömään. :

Kaikille hyvää viikonloppua <3 !!!!!!!!

Talolla - Yläkerran saneerausta 2013-2015

Jossain vaiheessa lupailin juttua rempasta. No jos nyt saisin jotain asiaa yläkerran remontista - tämä ei ole siis sisustus juttu vaan rakentamisesta. Meidän talo on siis alunperin rakennettu 1926. Vintissä on ollut vain tyhjää tilaa missä on varastoitu aikanaan kaikenlaisia "aarteita" , kuivattu pyykkiä ja sen semmoista. Meidän aikana sielä on vain tyhjätty, avattu ja putsattu lattiat (käsipelillä) tuoreesta,sammaleesta jne sen ajan lämmöneristeistä. Me katsoimme hirsien ym kunnon ja eristimme mm.tervapaperilla sekä tuulensuojalevyillä. Vanha tiilikatto purettiin ja kaikki tukipuut tarkastettiin, tehtiin uudet kattotuolit jne. Tiilikate joka oli palvellut vuosikymmenet pääsi vielä uusiokäyttöön tienpohjaan. :) Me laitoimme uuden peltikaton. Yläkerran rakentaminen alkoi siis oikeastaan siitä,että rakensimme uuden katon. 

Alleviivaan: Me teemme remonttia itse. Pikkuhiljaa. Se riipii kyllä välillä hermoja enemmän kuin olisin koskaan uskonut. Mutta .... Onpa sitten "oman näköistä"!

Kun katto oli valmis tehtiin seinät. Taas koolaamista, suorittamista ja korjaus työtä. (Talo tunkattiin aikanaan alussa parissakin kulmaa* Siitä joskus enemmän!) Eli passilla ei voi kaikkea tehdä kun vanhaa korjaa. 

Yläkerta sai lämmöneristeet, ikkunat ja tuuletukset tämän vuosikymmenen standardien mukaan. Aloitimme toisenpäädyn huoneesta, osasta josta tulee rappuset. Tai siis entiset rappuset on purettu jo vuosia sitten ja nyt uusien paikka suunniteltiin "keskeltä" taloa, jo lämmityksenkin kannalta on hyvä jotta rappu aukko on keskellä taloa. Puulämmitys meillä eli lämpöhän nousee ylös. 

Tässä usein rempan keskellä asuessa on iskenyt epätoivo ja hajoaminen, moni on yllättäen ollut silti jopa "kateellinen" ja jotenkin ajatellut , että tosi halpaa kaikki kun itse tekee. Ja aina on joku joka tietää paremmim. Hahaaa.. 

Niin - mutta omalle työlle harva asettaakaan tunti taksaa. Ne unettomat yön tunnit kun jotain juttua on mietitty, kaikki lomat ja vapaa-ajan pikkutunnit, tuhannet kilometrit sinne tänne takennustarvike hakureissuilla ja sukulaisten jeesi :) Kiitollisena niistä. 

Saimme yhden tingin täyteen ja vanhemmalle likalle oman huoneen juuri parahiksi ennen joulua ja hänen synttäreitä. Se olikin "juhlaa" kun sai tehdä hänen kanssa muuttoa. <3 

Tuntui kepoisalta maalata spraymaalilla vaate rekkiä ja tuunata vanhaa lipastoa. Sellaista lasten leikkiä. Siihen verrattuna ,että kaikki jokaista ruuvia myöden on itse ruuvattu ja vasaraa paukutettu. :)

On nyt hieno uusi huone valmis. Omakotitalossa ei kuitenkaan pääse sammaloitumaan vaan täältä tullaan uusi projekti. Toinen huone yläkertaan on ihan hyvin jo suunniteltu. Sitten saa taas tehdä, vasaroida, mittailla ja ruuvata.
Tässä nyt pieni "kooste" :) Hauskasta miten nopsaan lapset oppi kulkemaan portaita. Hyvät kaiteet ja portit on avainsana kun perheessä pieniä! Myös portit opitaan äkkiä avaamaan! ;)

Eli raksaamisen iloa ken samoissa haalari hommissa viihtyy. Raskasta. Mutta oma valinta. Ja palkitsevaa. Lopulta.

Sieltä kelpaa katsella - oman huoneen ikkunasta. Jännää oli aluksi tottua ,että tosiaan joku asuu ylhäällä :)

Mittari miinuksella - Mitä sitten??

Tässä kun tätä talvea kovin odotettiin perinteisesti se sitten alkoikin nyt tammikuussa. Oikein sai aluksi miettiä miten sitä talvella vaatetetaan :) Kerrospukeutuminen. Hassua kun on lukenut juttuja ettei lapsia saa viedä nyt ulos ja varsinkaan vauvoja nukuttaa vaunuissa Ym. Missä on se maalaisjärki???? Ei kai kukaan nukuta vauvaa ilman kunnon kerroksia??? 

Itse olen kaikki neljä saanut puettua vauvoina lämpimästi. Kiitos äitiyspakkauksen mainion makuupussin ;) (Niitä löytyykin neljä eri ku osia...ihania kaikki!!) 

Niin no siis aina laitettu kunnon alukerrastot tai tarkemmin potkarit ja bodyt. Villapukua. Villasukkaa. Tumppua, lapasta, pipoa - kypärähuppua ja tuulen pitävää. 

Aikanaan ratsastustunteja pitäessäni olin tarkkana ja kovana aina lasten pukeutumisesta. YHDELLÄ KERROKSELLA EI PÄRJÄÄ!! Pitää olla useampaa sorttia päällä. Kasvot pitää osata suojata, varsinkin pikkusilla naama paleltuu herkästi. Iso huivi tai hyvä kypärähuppu. :) 

Sama pätee luisteluun, hiihtoon, lenkkeilyyn. Jos ihan hurja uskaltaa olla niin voinen sanoa, ettei sää ole este ulkoilulle. On vain väärää pukeutumista! Moni kun "kehtaisi" napata jalkoihinsa kunnon Kuomat tai huopikkaat niin eipä palelisi jalat. Vanhan ajan villasukat kyllä on vaan the Best. 

Teinien pukeminen saattaa olla haastavaa. Mutta muutaman kertaa kun ovat perseensä jäädyttäneet *kaunistelematta :) :) Niin eiköhän ala vaatetta niskaan menevän. Varsinkin kun nykyään vaatteet on jo jopa hyvän näköisiä. Jopa ne lämpimät. Mutta koska olen itsekin (hmmmmm) ollut luupää jästi - Olen mennyt revityillä farkuilla ilman pipoa -30 asteen pakkasessa ... Ymmärrän kyllä nuoria enkä jaksa kauhistella. ;) Jokaisen on koettava asia itse. Myös kylmyys. Enää ei kai sentään ole coolia käydä aamulla suihkussa ja sitten ajaa mopolla kouluun .... :D Voi luoja!!!!! 

Eli mun mielestä pakkasraja ulkoiluun olisi ... En sanokaan lukemaa. Yleisesti ajattelen että jos lapsi tarkenee tarkenen mäkin. Heppajutut on tehtävä säällä kuin säällä. Paukkui pakkanen tai ei. Mutta toki lapsista olen tarkempi kuin isommista ulkoilijoista. ;) 

Nauttikaa ja haistelkaa- Talvi on neljästä vuodenajastamme kuitenkin aika lyhyt täällä etelässä. 

Joskus pidin lämpömittaria vauvan välimakupussissa tallitöiden ajan.. Ja aina on ollut lämmin ;) Kannattaa käyttää kaikissa asioissa älliä. Nyt omiin hommiin. Kivaa talvea :) :)