Talolla - Yläkerran saneerausta 2013-2015

Jossain vaiheessa lupailin juttua rempasta. No jos nyt saisin jotain asiaa yläkerran remontista - tämä ei ole siis sisustus juttu vaan rakentamisesta. Meidän talo on siis alunperin rakennettu 1926. Vintissä on ollut vain tyhjää tilaa missä on varastoitu aikanaan kaikenlaisia "aarteita" , kuivattu pyykkiä ja sen semmoista. Meidän aikana sielä on vain tyhjätty, avattu ja putsattu lattiat (käsipelillä) tuoreesta,sammaleesta jne sen ajan lämmöneristeistä. Me katsoimme hirsien ym kunnon ja eristimme mm.tervapaperilla sekä tuulensuojalevyillä. Vanha tiilikatto purettiin ja kaikki tukipuut tarkastettiin, tehtiin uudet kattotuolit jne. Tiilikate joka oli palvellut vuosikymmenet pääsi vielä uusiokäyttöön tienpohjaan. :) Me laitoimme uuden peltikaton. Yläkerran rakentaminen alkoi siis oikeastaan siitä,että rakensimme uuden katon. 

Alleviivaan: Me teemme remonttia itse. Pikkuhiljaa. Se riipii kyllä välillä hermoja enemmän kuin olisin koskaan uskonut. Mutta .... Onpa sitten "oman näköistä"!

Kun katto oli valmis tehtiin seinät. Taas koolaamista, suorittamista ja korjaus työtä. (Talo tunkattiin aikanaan alussa parissakin kulmaa* Siitä joskus enemmän!) Eli passilla ei voi kaikkea tehdä kun vanhaa korjaa. 

Yläkerta sai lämmöneristeet, ikkunat ja tuuletukset tämän vuosikymmenen standardien mukaan. Aloitimme toisenpäädyn huoneesta, osasta josta tulee rappuset. Tai siis entiset rappuset on purettu jo vuosia sitten ja nyt uusien paikka suunniteltiin "keskeltä" taloa, jo lämmityksenkin kannalta on hyvä jotta rappu aukko on keskellä taloa. Puulämmitys meillä eli lämpöhän nousee ylös. 

Tässä usein rempan keskellä asuessa on iskenyt epätoivo ja hajoaminen, moni on yllättäen ollut silti jopa "kateellinen" ja jotenkin ajatellut , että tosi halpaa kaikki kun itse tekee. Ja aina on joku joka tietää paremmim. Hahaaa.. 

Niin - mutta omalle työlle harva asettaakaan tunti taksaa. Ne unettomat yön tunnit kun jotain juttua on mietitty, kaikki lomat ja vapaa-ajan pikkutunnit, tuhannet kilometrit sinne tänne takennustarvike hakureissuilla ja sukulaisten jeesi :) Kiitollisena niistä. 

Saimme yhden tingin täyteen ja vanhemmalle likalle oman huoneen juuri parahiksi ennen joulua ja hänen synttäreitä. Se olikin "juhlaa" kun sai tehdä hänen kanssa muuttoa. <3 

Tuntui kepoisalta maalata spraymaalilla vaate rekkiä ja tuunata vanhaa lipastoa. Sellaista lasten leikkiä. Siihen verrattuna ,että kaikki jokaista ruuvia myöden on itse ruuvattu ja vasaraa paukutettu. :)

On nyt hieno uusi huone valmis. Omakotitalossa ei kuitenkaan pääse sammaloitumaan vaan täältä tullaan uusi projekti. Toinen huone yläkertaan on ihan hyvin jo suunniteltu. Sitten saa taas tehdä, vasaroida, mittailla ja ruuvata.
Tässä nyt pieni "kooste" :) Hauskasta miten nopsaan lapset oppi kulkemaan portaita. Hyvät kaiteet ja portit on avainsana kun perheessä pieniä! Myös portit opitaan äkkiä avaamaan! ;)

Eli raksaamisen iloa ken samoissa haalari hommissa viihtyy. Raskasta. Mutta oma valinta. Ja palkitsevaa. Lopulta.

Sieltä kelpaa katsella - oman huoneen ikkunasta. Jännää oli aluksi tottua ,että tosiaan joku asuu ylhäällä :)