torstai 11. joulukuuta 2014

Auts Töks Töks !!!

Aki ja Turo ... (Lähde:netistä)
Vettä sataa muttei esiteini todellakaantodellakaantodellakaan suostu laittamaan kumppareita. Sukat on märät ja koulun urheilukentältä mustaa kumirouhetta löytyy sängystä, matoista ja jokapuolelta missä esiteini on tepastellut. Mitä sanoo äiti: "Oikeesti hei, ei voi olla noin typerä, ettei laita saappaita... missä sä oikein oot ollut kun jalat taas märät? Mitä tää on? Siis onko noin vaikeeta totella mitä äiti sanoo!?" ja mitä siihen vastaa esiteini: "Sä oot niiiiiin tyhmä!!!" (kantapäät paukkuu ja ovi heitetään kiinni, kuuluu kännykän plop-plop ääntä kun watsapp käy kuumana!)

"Otaks sää oikeesti paljain käsin sielt keittiön viemärin päält niit perunankuorii siis HYIJJJJ YÖKKK!!!!" Taas äiti tekee jotain kamalaa ja esiteini pääsee napsauttamaan. Herään päivä toisensa jälkeen enemmän ja enemmän siihen todellisuuteen, että meille on todellakintodellakintodellakin muuttanut "se" jonkalainen itse olin noin 20 vuotta sitten!


Silloin koulun pihalla huudettiin Pirkka Pekka Peteliuksen ja Aakke Kallialan"Auts töks töks" ja "Aaaapuvva Aaapuvvaa!!!" tai jotain sinne päin. Oltiin TOSI isoja. Oltiin TOSI hauskoja. Niin. Samalla kaavalla sitä vaan kasvetaan. Eletään ja hassutellaan. Haukutaan äitiä ja todetaan: "Musta ei ikinä tuu tollasta mutsii joka valittaa, kyttää, määrää, jäkättää....." Ja lause "Odotas kun sulla on omia lapsia!" -voi kuinka se ärsytti ja voi kuinka sille tuli naurettua räkäisesti ajattelematta sen enempää. Mutta KUINKAS sitten kävikään?

Mun äitillä oli aina sylissä vauva tai taapero. Niin mä sen muistan. Kun oon perheen vanhin. Ja meitä oli aika monta. Nyt ihan lämmöllä, ihastuksella ja rakkaudella. Silloin sitä ajatteli eri tavalla. Tuntui ettei se koskaan ehtinyt kokonaan kuunnella mua, se ei todellakaan osannut neuvoa mua läksyissä oikealla tavalla -eikä ainakaan sellain kuin kaverini äiti. Se ei pukeutunutkaan yhtään niin kivasti kuin muitten äidit. Sitäpaitsi mä häpesin sen omia juttuja, uskontojuttuja ja rönttäisiä kotihameita sekä röyhyrättiä olkapäällä. Nyt mä vaan mietin, että miksi? Kun se kuitenkin aina teki mun parhaaksi kaiken. Meillä oli aina puhtaat ja ehjät vaatteet, toimiva ja hyvä koti. Tilaa, oma piha, lemmikkejä, sisaruksia ja ruoka valmiina kun tultiin koulusta kotiin. Ja melkein joka päivä tuoretta pullaa, sämpylää tms.... (Tuohon leipomiseen itse en ole vielä kerennyt!)

Näkeekö mun esiteini mut nyt samalla lailla? Mun pitää sitä ehkä ihan kysyä. Näin valveutuneena omasta nuoruudestani voisin ehkä muuttaa sen negatiivisen energian positiiviseksi? Tai sitten sen vaan on joku suurempi voima määrännyt, että näin se tulee menemään vuosikymmen toisensa jälkeen. Mitä meillä viellä onkaan edessämme matkalla aikuisuuteen sitä ei osaa kukaan kertoa. Kasvaminen sattuu ja tekee kipeää. Sen jos minkä tiedän itsestäni. Mä tein kasvutyötä niin kauan ja se taitaa edelleen olla "vähän vaiheessa"?

Myönnän myös,että mun esiteinini mielestähän mä EN osaa mitään oikein kunnolla, siis niinkuin käyttää oikeenlaista ajanhermoilla olevaa puhelinta, mä näytän kuulemma usein tosi ryttyiseltä ja ryysyiseltä, mulla on kuulemma ollut AINA nuttura sekaisin päänpäällä ja kuulemma AINA tyhmä tapa sanoa asiat niinkuin ne on. MUTTA mä oon silti kuullut olevani "Ihan OK" ja "Kyl sä jonkun joululahjan multa saat" ja mulle on kuitenkin mm.koulun käsitöissä tehty esiliina ja savesta ponin pää , että en mä ihan "huono äiti oo".

Kasvattakaa lapsenne rakkaudella, antakaa aikaa ja ymmärtäkää: Ne on meidän kopioita ja kun ne alkaa kasvaa niin huomaatte niissä aikalilla samoja piirteitä kuin itsessänne jos meette ajassa taaksepäin tarpeeks paljon !! Näin puhun nyt suoraan sillä kokemuksella mikä mulla on. Ja KYLLÄ ajatukset, mielipiteet ja kasvatusmetodit muokkautuu matkan varrella kun tulee lisää vuosia "Sanokaa mun sanoneen" ;) Ja te jotka nyt valitatte siitä, että ette saa nukkua öitänne kokonaan tai ette ehdi muuta kuin vaihtaa vaippaa (mä teen sitäkin edelleen!) niin ODOTTAKAA kun ne on "isoja" ... Nukutte viellä vähemmän, murehditte viellä enemmän ja ikävöitte aikaa kun vaipan vaihtaminen oli "rankka duuni".. Allekirjoitan jo tässä vaiheessa myös lauseen: "Älä tee niin kuin minä teen vaan tee niin kuin minä sanon!" Että niin. RAUHAA, RAKKAUTTA JA LÄMPÖÄ SATEISEEN JOULUKUUHUN.

Että niin! (lähde:netti)

2 kommenttia:

  1. Äiti kuittaa ja kiittää !! Hyväks aikuseks oot kasvanu !! Toivottavasti tästä jutusta muutkin saa ammentaa mielihyvää !!

    VastaaPoista
  2. Aamen! Piste ja huutomerkki! Allekirjoitan! Ja Ei mitään lisättävää :D

    VastaaPoista