Ihan hyvin

Tänään halusin tehdä postauksen. Koska olen tuoreen alle kaksiviikkoisen uuden vauvan äiti päätin päästää itseni "helpolla". Kaivelin arkistoja ja silmiin osui -omaan suljettuun ryhmääni reilu vuosi sitten raapustamani rento ralli. Vaikka elämä maalla usein kuvitellaan tasaisen seesteiseksi, missä linnut laulaa aamusta iltaan ja äiti kulkee esiliinassa keittiöstä navettaan. Isällä on henkselihaalarit ja heinä suupielessään vihellellen hän polkaisee hytittömän massikan käyntiin. Kukko kiekuu ja kaikilla on leppoisaa ; se on kyllä totta, leppoisaa maalla on mutta koska meillä harrastetaan aktiivisesti jääkiekkoa (koko perhe!) ja myös ponit, ratsastus ja lemmikit on kuuluneet omaan fjääriin niin - No, päästän teidät lukemaan pätkän meidän todellisesta arjesta.
 

"Syötän toisella kädellä pilttiä vauvalle, katson samaan aikaan mitä 3 vuotias on piirtänyt ja kuuntelen myös kuinka koululainen kertoo päivästään ja mitä joku sanoi, kenelle ja missä ja mitä sitten... "

Viellä 13 vuotta sitten oli ison työn takana huolehtia itsestään, siivota ja hoitaa laskuja ym "aikuisten" asoita kun opetteli vasta asumaan itsenäsesti ja omaa taloutta harjoittamaan... mutta niin siinä vaan kävi, että nyt klaaraan jo iisisti viisi henkisen perheen kotihommelit ja kellotukset niinkuin me leikkisästi arjen aikataulutusta kutsumme.
 
Perhe jossa toinen lähtee töihin "yöllä" tarkoittaa sitä, että vastuu aamun ja päivän hommista on toisella. Aamutalli,aamuherätykset, aamupalat jne.
Mutta kun asiat on "löytäneet palasensa" voi hyvin todeta kysymykseen: "Mitäs teille kuuluu?" ; "Ihan hyvää..." Ja se riittää. Ei tarvita suuruuden hulluutta ja koko maailmaa ollakseen onnellinen! "Me olemme tässä nyt ja se riittää..." Jos saan lainata lempi artistini sanoja. (JuhaTapio)

Perheet ja taloudet on erilaisia. Mikä toiselle sopii on toiselle kauhu ja hirvitys. Mikä jollekin on hankalaa on toiselle okei.
 



* Kiekko/Ponitalli perheen kellotus 24h *

3.45 Isillä soi kello, muut jatkaa unia
6-7 äiti aamutalliin, kahville ja puuhellaan tuli sekä kakluuniin
8 maissa koululaisen herättely, aamupalaa jne
8-9 muut herää, aamupalaa ja koululainen matkaan
pyykkejä, tiskejä, imurointia (koira talous!)
10-11 kotihommia/sähköpostit ja muut jutut, vauvan syöttöä,ruuan alustus...
12-14 tallihommia, ulkoilua,kauppareissua tms asioita! välipalaa..
14-15 isi ja koululainen kotiin RUOKA ketkä kotona/välipala
16-19 Jäähallilla, välillä eväät sinne jos ei ehdi kotona syömään (n.4 x viikossa)
tai tallilla jos tunnit tms
20-21 Iltatallia. Sisällä syömiset, toisinaan tähän aikaan vasta ruokakin ellei ennen ole ehditty, läksyjen tarkistelut(ja Wilma) piirretyt ja talon lämmitystä.
22 nukkumaan ta ainakin peteihin (isi ja lapset)
23-24 äiti ja vauva voi viellä kukkua (juoda kaakaota, olla koneella, tai möllöttää vaikka lehden kanssa)
 
PUOLILTAÖIN YLEENSÄ MYÖS ÄITI JA VAUVA NUKKUU




Suoraan sanottuna suurin piirtein, sellaista elämämme on. Tässä ihan hengästyy mutta myös naurattaa. Ainakin kun toisinaan kuuntelee kun joku kelaa kuinka hankalaa on kun mies on työmatkalla tai kuinka väsynyt on kun piti ihan yksin tehdä sitä tätä ja tuota! Ehkä se on ikä tai kokemus tai jokin ihan muu. Itsellä kuitenkin on olo, ettei ihan pikku jutut enää väsytä. Roskapussin viemisestä ei voi tapella (oikeasti!) Nyt on tuosta kirjoituksesta perheeseen tullut yksi asukas lisää. Koululainen on aloittanut jääkiekon lisäksi toisenkin aikaa vievän harrastuksen, isimies pelaa edelleen itsekin. Äiti ei nyt kylläkään pidä ponitallia tällä hetkellä vaan on "äitiyslomalla" (silti työllistetty 24/7)


Lisäksi haluan isosti nostaa hattua kaikille yksinhuoltajille, erityislasten äideille ja muillekin jotka roikkuvista silmäpusseistaan huolimatta jaksavat kasvattaa lapsensa, kuunnella väsymättä samat kysymykset uudestaan ja uudestaan sekä kontata läpi arjen, oikeina sankareina !!! Itseäni en halua nostaa mihinkään jalustalle mutta hiukan pitää suomalaisenkin itteään kehua; "oon mä toisinaan aika kova muija pärjäämään" ;) !
Nyt Landemutsi lähtee villasukat jalassa virittämään hiirenloukun - ah tätä maalaisromantiikkaa. Se kukkii "jos nyt ei kuurankukkina ikkunassa" niin pelottomina töinä öisin :D (kun siis jyrsijöistä puhumme!) ********************* Voikaa hyvin, mailla ja kaupungeissa.