Sinun vuorosi loistaa - Logomossa Juha Tapio

Jotain niin oikeaa.

"pakko"selfie - ja muutama sananen.

Arkistoon jemmaan - lippu, nimtsku sekä hikirätti :D omg.

Liput taskussa. (Olleet puolisen vuotta) Kännykkä ladattu ja tennarit jalassa. Tukka rocki-nutturalle :D Pillifarkut, fanipaita ja vähän kajalia silmäkulmiin. Bändäri on taas kuoriutunut. Hätäistä mesetystä pitkin päivää kaverin kanssa aikatauluista.

Vatsanpohjassa kutittelee mukavasti ja naurattaa. Drinkkijonossa napataan pikaisesti pikku pullo fanttaa puoliksi kaverin kera ja suunnataan vessan kautta hyvissä ajoin oikealle ovelle- ja tällä kertaa logomo salin ovi joka meille aukeaa vie jalkamme pienillä juoksuaskelilla permannolle ja kaiteen viereen. "Tässä oon, ei tarvii sun hapuilla tai huitoo....." Ehdimme parantaa maailmaa vielä monta varttia. Ja parantuuhan se.

Ihana Juha. Mahtava mies&kitara. Loistava bändi. Sanoitukset. Suoraan sydämeen ja vähän enemmän. "Pettävällä jäällä" ; lyriikka nappaa tällä kertaa kovasti. Eturivissä pääsee lähelle- vaikken muuten ole mikään iholle tyyppi niin @JT:n yläfemmat ei ikinä ahdista. Ei läpyt. Ei morot.

Vaikka mulle iskee ehkä juuri eniten se herkkä, balladimainen laulanta niin täytyy sanoo, että on sairaan siistii saada hakata kämmenkätöset lähes rikki ja avata ääntä. Reipas rokkifiilis. Kitaramusiikkia ja taitavaa lavakarismaa. Vaikka kuten aikaisemmin olen sanonut, mä olin ihan yhtä fiiliksissä silloin 1997 kieppeillä Karkku-Gospelissa missä ekaa kertaa Juhaan kiinnitin huomion. Siel se oli omana ittenään, soitti ja lauloi. Niinko se on nytkin. Oma ittensä. Aito. Lämmin. Meitä oli sillon lavan eessä ehkä kymmnen tyttöö. Hypittiin ja laulettiin. :) Tästäkin on aina hauskaa jutella. Ihan itse artistinkin kanssa.

Kaverin kanssa höpötettiin ennen tätä keikkaa bändäreistä - mä muistan kun joskus nuorena (???) luin jostain naisten hömppälehdestä juttua YÖ:n bändäreistä, osa oli ihan normaaleja perheenäitejä.... silloin juttu nauratti: Nyt PELOTTI ja nauratti! Tuleeko musta sellainen? Vai joko mä oon sellainen? Bändäri. Jos oon niin selvä pyy. Ja keikkalipun hinta on loppujen lopuksi aika hemmetin pieni summa siihen verrattuna, että sä saat nauttia sun lempi musiikista, taiteesta, siitä mistä sä tykkäät. Mikä saa sut liikuttumaan, nauramaan, tyyntymään... tuntemaan ,että me tosiaan eletään täällä nyt. Tässä näin. "Mitä huominen ottaa antaa sitä tänään vielä ei voi kantaa....." Niinhän se on.

Jotain niin oikeaa - sen takanahan on yksi ihana lauluntekijä. Edu. Tosta biisistä ei voi olla tykkäämättä. Mä en ainakaan saata. I Love. Ei tässä muuta, sanoitta selvää mikä meininki. ;) Seuraavaa keikkaa odotellessa - "Sitä mitä jokainen tahtoo... sitä mitä jokainen!"

ps.Paras tapa viettää synttäreitä omia - Kiitos niille jotka mahdollisti tämänkin. <3

TSNEH.